Mutta sitä ennen, katsotaan mitä jälkeä Jianna ja Norman saavat aikaan. Jianna aloitti juoksunsa tammikuun puolessa välissä, ja tätä kirjoittaessa astutus on parin päivän päässä. TÄMÄ se vasta jännittävää onkin, meillä on pentuja ollut viimeeksi 6 vuotta sitten! Kääk :D Toivon todella, että kaikki menee hyvin.
Lähdimme koko revohka (neljä koiraa, minä ja Tuuli) Ilomantsin ryhmänäyttelyyn tammikuussa, ilmoitin kolme koiraa ja Enya lähti harjoittelemaan reissun päällä olemista. Yli 10-v veteraanit pääsivät ilmatteeksi näyttelyyn joten olihan se mummokoirakin otettava mukaan. Näyttely oli pienessä liikuntahallissa, mutta sinne sopi hyvin sekaan tavaroiden kanssa. Tuomarina oli Markku Mähönen, joka on ihan vastikään saanut kääpiöpinserioikeudet. 17 kääpiöpinseriä oli ilmoitettu, 1 oli poissa. Meidän likat nappasivat ihan mielettömän potin; Jiannalle EKA SERTI ja PN2, Cara PN1 ja ROP, ja Zady VET EH 1! Ihan mieletöntä :D Kannatti lähteä! Ryhmäkehässä oli Harto Stockmari, ei tullut yllätyksenä että ryhmäkehä oli meidän osalta pian ohi. Päivän päätteeksi matkustimme Esalle jossa Enya sai painia siskonsa Ellin kanssa sydämensä kyllyydestä, voi kun niillä oli mukavaa. Kotimatkalla ei kuulunut inahdustakaan, taisi kaikkia koiria väsyttää sen verran. Kovin paljon paremmin ei olisi tässä näyttelyssä voinut enää mennä, olen niin iloinen että Jianna sai Suomen sertinsä! Nyt riittää Virosta yksi serti, jolla se valioituisi sekä Suomeen että Viroon.. :) Jännittävää, uusia tavoitteita! Mutta sitä ennen, katsotaan mitä jälkeä Jianna ja Norman saavat aikaan. Jianna aloitti juoksunsa tammikuun puolessa välissä, ja tätä kirjoittaessa astutus on parin päivän päässä. TÄMÄ se vasta jännittävää onkin, meillä on pentuja ollut viimeeksi 6 vuotta sitten! Kääk :D Toivon todella, että kaikki menee hyvin.
0 Comments
Jälleen lähestyy yksi vuosi loppuaan, ja miten hieno vuosi tämä on ollutkin! Vuosi sitten tekemässäni postauksessa julistin v. 2015 olleen paras koiranäyttelyvuosi koskaan, no nyt voin todeta että tämä vuosi pesee edeltäjänsä 6-0! :D En olisi kuuna päivänä uskonut tälläistä menestystä koirieni niittäneen. Olen todella kiitollinen ja iloinen kuluneesta vuodesta, kaikista ihanista ihmisistä jotka kanssamme ovat reissanneet ja aikaa viettäneet sekä tietysti rakkaista koiristani. Viime vuoden päätteeksi kirjoittamassani tekstissä haaveilin että saisimme pennun kotiin, ja juuri se pentu mitä silloinkin jo odotin makaa tällä hetkellä takanani sohvalla Zadyn vieressä. Töidenkin suhteen tämä vuosi on ollut paras tähän mennessä; työsuhteeni vakinaistettiin alkuvuodesta, eikä enää ole tarvinnut stressata töiden jatkumisesta tai lomapäivien katkeamisesta. Näyttelyistä jos aloitetaan ensin. Alkuvuodesta toteutuimme "Baltian rallin". Teimme maalis-kesäkuun aikana viisi täsmäiskua Baltiaan ja elokuussa yhden Venäjälle. Loppuvuodesta kävimme Ahvenanmaalla ja Tanskassa. Ja onhan Ahvenanmaa Suomea mutta sinne joutuu ihan matkustamalla matkustamaan niin siksi se on mainitsemisen arvoinen :). Tänä vuonna koirani kävivät yhteensä 32 näyttelyä; 17 näyttelyä Suomessa, ja 15 ulkomailla seuraavin tuloksin: RYP 2 RYP 3 ROP X 3 VSP X 4 ROP-JUN X 5 VSP-JUN X 1 ROP-VET X 2 VSP-VET X 1 BIS4-JUN X 1 BIS5-VET X 1 PN1 X 7 PN2 X 4 PN3 X 3 PN4 X 6 2 X CACIB 3 X VA-CACIB 13 X SERT (sis. j-sert,v-sert) 4 x VA-SERT 7 UUTTA VALIONARVOA 4 UUTTA VOITTAJATITTELIÄ Jiannan tavoitteet täyttyivät enemmän kuin hyvin! Toivoin vuosi sitten sille edes yhtä juniorimuotovalion arvoa, mutta sehän nappasi kaikki mitkä vain voi! Siitä tuli jokaisen reissaamamme maan juniorimuotovalio (BALT MVA EE MVA LT MVA LV MVA RU MVA), sekä vielä Eestin Juniorivoittaja 2016, Liettuan SnaPi-klubin Juniorivoittaja 2016 sekä Vilna Cup Juniorivoittaja 2016. Olen niin iloinen että Jianna sai kunnon ritirimpsun nimensä eteen! :) Suuri Kiitos parhaalle mahdolliselle sijoituskodille koiran hyvästä huollosta ja aktiivisesta harrastamisesta. <3 Aivan mieletön vuosi kertakaikkiaan :D Viime vuonna asetin Caralle kovat tavoitteet; tulla inttivalioksi, sekä joko pohjoismaiden tai baltian valioksi. Niistä toteutui C.I.B. ensimmäisessä mahdollisessa näyttelyssä! Ensimmäisen CACIBinsa se sai Tallinnan Voittajasta 2015, ja nyt se valioitui Tallinnan Voittajassa 2016. Tämän lisäksi Cara räjäytti potin voittamalla pääerikoisnäyttelyn nartut (yht. 130 kääpiöpinseriä), sekä nappaamalla kaksi ryhmäsijoitusta syksyllä, ensin RYP3 ja sitten RYP2! Se vain paranee iän myötä :) Tänä vuonna kirsikkana kakun päällä Cara taisi voittaa myös Vuoden Kääpiöpinseri-kilpailun nartut. Kilpailu on pisteidenlaskua vaille valmis, eikä siis tulokset ole vielä varmoja. Tätä paremmaksi ei näyttelyvuosi voi enää tulla! Agilityn suhteen meni myös hienosti. Vuoden aikana kisasin 4 starttia Caran ja 16 starttia Zadyn kanssa. Niin, Cara starttasi virallisissa kisoissa ensi kertaa kahteen vuoteen!! Ensimmäinen startti oli 2-luokassa, josta se nousi voittonollalla kolmosiin. Kaksi yksilörataa ja yhden joukkueradan kisasimme sen kanssa piirinmestaruuskisoissa, ja joukkueradalta Cara teki nollan. Caran kanssa ollaan treenattu nyt loppuvuosi viikkoryhmässä, ja aika näyttää miten yhteistyömme alkaa kisaradoilla sujumaan :). Zadyn 16 startista nollia on 7kpl, jos lasketaan yliaikanollatkin mukaan niin 9kpl. Nollaprosentti tänä vuonna siis 43% tai 56%, miten sen ottaa. Tällä SM-nollien keruukaudella tähän mennessä Zady on kisannut kahdet kisat (yht. 5 starttia), joista sillä on 4 nollatulosta ja yksi agilityserti. SM-kisoja ajatellen nollaprosenttimme on nyt siis 80% :D. Tavoite on saada SM-nollat kasaan ja päästä ensimmäistä ja viimeistä kertaa Zadyn kanssa SM-kisoihin. Nythän ne järjestetään meidän seuran toimesta Lappeenrannassa, kotikenttäetu. Siinä olisi tyyliä jäädä eläkkeelle! Näyttelypuolella Zady repäisi myös ollen Latviassa ei pelkästään 2 x ROP-VET, vaan ROP!! En olisi kuunaan uskonut, mutta kaikki otetaan vastaan mitä annetaan :D. Mummokoira voi edelleen 10v6kk iässä erinomaisen hyvin, ja tuntuu vaan nuortuneen kun pikku-Enya tuli taloon. Ne ovat kuin paita ja peppu! Parempaa roolimallia en voisi pennulle kuvitella. Niin, Enya - kauan kaivattu aarteeni! Tapasin sen emän pikkupentuna ja silloin jo ilmoitin että tästä koirasta haluan pennun itselleni. Nyt vihdoin unelmat kävivät toteen, ja saimme pennun kotiin marraskuussa. Tuntuu kuin laumastamme olisi juuri tämä palanen puuttunutkin! Aika näyttää millainen harrastuskaveri näyttelyihin tai agilityyn tästä likasta kasvaa, mutta ainakin minun silmää tämä miellyttää, ja luonnekin on hurjan avoin ja iloinen. Mitäs sitten ensi vuonna? Caralle lähdetään yrittämään Pohjoismaiden sekä Baltian muotovalionarvoja, Baltian arvosta sitä puuttuu enää mistä tahansa Liettuan näyttelystä luokkaserti. Sillä olisi ne muuten jo kasassa, mutta aikaraja 1v 1pv jäi parista viikosta kiinni Moletaissa.. Siksi se puuttuu yhä edelleen. Pohjoismaista seuraava kohde on Ruotsi, jossa emme ole koskaan käyneet. Jiannalla on edessä keväällä mammaloma, jos luoja suo ja kaikki menee hyvin. Toivon terveitä pentuja ja onnistunutta synnytystä, hyviä koteja olisi jo tarjolla. Zadyn kanssa teemme parhaamme että pääsemme SM-kisoihin kotikentälle, sen jälkeen on aika Zadyn jäädä eläkkeelle. Ja pikku-Enya, jos hän kehittyy yhtä suotuisasti mitä tähän asti, niin pääsee kiertämään näyttelykehiä :). Oikein onnellista ja hyvää uutta vuotta 2017 kaikille ystävillemme! Harrastuksen parissa taas törmätään! <3 Linda Huh, mikä reissu! Suomen suurin koiranäyttelytapahtuma on taas taputeltu, ja nyt alkaa pidempi näyttelytauko. Ainakin Caralle :D Enyan kanssa aloitamme harjoittelun pentunäyttelyistä keväällä. Lauantaina Helsinki Winnerissä oli portugalilainen tuomari, joka valioluokassa arpoi pitkään kumman laittaa voittamaan, Caran vai siskonsa Fionan. Lopuksi paras narttu-kehässäkin siskokset olivat peräkkäin kaksi kauneinta narttua! Aivan mahtavaa :D Tämä tulos sinetöi Caralle myös Vuoden Kääpiöpinseri-kisan narttujen voiton, vaikkakin tulokset eivät vielä ole virallisia.. :)
Sunnuntaina ennakko-odotusten mukaisesti ei ihmeempiä tuloksia meidän koirille, tuomarilinja oli myös vähän outo; haukkui todella pieniä koiria (26-28cm narttuja) kookkaiksi ja sitten taas isoja tyttöjä 30+ cm väitti hyvänkokoisiksi. :D Näihin tuloksiin olin varautunutkin, joten olin vain tyytyväinen että jäi aikaa shoppailla. Koirat saivatkin tuliaisiksi koko tulevaksi vuodeksi nameja ja muutaman lelun, mitään isompia löytöjä en tehnyt. Kotona Enya otti meidät vastaan ryöstäen namipussin näyttelyrepusta, siinä sitten konttasin kilpaa koirien kanssa lattialla nakinpaloja noukkien, ja repimällä Caran vara-Cacib ruusukkeen :D Edelleen vauhti on siis kova pikkulikalla. Tähän on hyvä päättää tämä näyttelyvuosi, tulokset ovat olleet toinen toistaan hienompia ja Cara on voittanut enemmän mitä olisin ikinä uskaltanut toivoakaan <3 Nyt se jää ansaitulle tauolle, kunnes taas veri vetää reissuun... :D. Kiitos kaikille meidän kanssa matkanneille, meidän kanssa iloinneelle, meitä onnitelleille ja meidän kanssa kisanneille, sekä tietenkin AD-tiimille ja kasvattajalle! Rauhallista joulunodotusta kaikille! Musta kaunokainen Enya muutti meille Jyväskylän näyttelyviikonlopun jälkeisenä keskiviikkona. Sairastuin itse jo sunnuntaina, joten ensimmäiset päivät pennun kanssa tuntuivat rankoilta kun flunssa painoi päälle. Kotiutuminen sujui pennulta kuitenkin hyvin. Cara, kuten arvelinkin, ei voisi vähempää välittää pennusta. Zadysta on tullut hyvä aisapari pennulle, ja ne temuavatkin keskenään. Jianna tapasi pennun ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Ne painivat ja nutusivat keskenään, niistä tuli heti hyvät kaverit. Agilityhallilla pentu suoritti ensivisiittinsä 15min ajan, ja oikein reippaasti se tervehti kaikkia uusia ihmisiä häntä heiluen eikä hätkähtänyt uutta paikkaakaan millään lailla. Muutenkin todella reipas pentu luonteeltaan, ei arastele mitään eikä ketään. Mustissa ja Mirrissä kävimme perjantaina ensimmäistä kertaa, otin varmuuden vuoksi Zadyn mukaan Enyan seuraksi. Iskin pennulle ensimmäistä kertaa valjaat niskaan ja taluttimen kiinni, ja kappas kummaa, se käveli kuin olisi aina kävellytkin hihnassa :D Myymälässä se juoksi heti myyjien luo lullutettavaksi, ja muisti kaikki ohikävelevät asiakkaatkin tervehtiä. Ihana pentu! Tarpeet se tekee pääosin ulos ja osaa jo hakeutua takaovelle päin kun hätä yllättää. Tietenkin vahinkoja sattuu eikä se missään nimessä sisäsiisti ole nyt eikä vielä kuukausiin, mutta alku on lupaava. Otin pois suurimman osan matoista, mutta vielä ei ole vahinkoa matolle sattunut, se tähtää hienosti sanomalehdelle. Olen niin ilonen kun se nukkuu yöt niin hyvin! Ekat pari yötä nukuin koirahuoneen sohvalla, ja se heräsikin kerran yöllä ja sitten heti aamulla klo 6 ylös. Ensimmäisten parin yön jälkeen siirryin omaan makkariini nukkumaan ja koirat jäivät koirahuoneeseen - täysin hiljaisina! Nyt se nukkuu aamuisin melkein kymmeneen, tai on hereillä mutta antaa meidän nukkua, leikkii itsekseen leluilla tai syö luita. Enya on niin eläväinen tapaus että kuvia siitä ei montaa ole ehtinyt ottaa, se on vain nukkuessaan täysin paikallaan :D Tässä nyt näitä muutamia kuvia matkan varrelta :)
Marraskuu aloitettiin kauan odotetulla reissulla Tanskaan, Pohjoismaiden ja Tanskan voittaja-näyttelyihin. Tanskan voittajan tuomari oli vastikään arvostellut Suomessa, ja oli pistänyt Caran siskopuolen narttujen voittajaksi, joten toivoin hänen tykkäävän Carastakin.
Matkustimme Tanskaan Jiannan ja Tuulin kanssa lentäen. Lennot sujuivat hyvin vaikka koirien kasseja olinkin stressannut kuukausia, että kelpaavatko ne.. Kaikki meni lentokentillä ja koneissa hyvin. Vuokrasimme Kööpenhaminan kentältä auton, joka osoittautui upouudeksi Honda CRV maasturiksi! Pikainen konsultaatiopuhelu Esalle automaattivaihteita koskien, ja sitten matkaan. Kentältä oli Herningiin n. 3h ajomatka. Keli oli koko Tanskassa olomme ajan aivan kamala! Vettä tuli jokaisesta ilmansuunnasta ja paljon. Sama myrsky saapui Suomeenkin vähän myöhemmin, meillä se tuli tosin lumena. Lauantaina Cara oli PN4 ja sai varasertin, Jianna nuortenluokan 2 ERI SA:lla. Niin lähellä kävi Cara POHJ MVA & DK MVA titteleitä!! Mutta tämä on pelin henki.. Sunnuntaille ei ollut mitään odotuksia alunperinkään, koska tuomari oli vaihtunut viime hetkellä ja hän oli arvostellut Kuopiossa 2014. Cara oli hänellä valioiden neljäs ERI SA ja Jianna (jota hän katseli pöydällä hiljaa lähes minuutin jonka jälkeen totesi "I really, REALLY like her") nuortenluokan luokkavoitto ja ERI SA. Harmi kun ei PN-sijaa tullut! Matka oli kokonaisuudessaan mukava, vaikkei toivottua tulosta tullutkaan. Kotimatkalla n. 20km ennen kotia oli juuri sattunut hirvikolari, eläin makasi tiellä puuskuttaen ja rekka oli hätävilkut päällä tien laidassa. Onneksi törmäsi rekkaan eikä meihin, aamuviideltä väsytti jo sen verran että en ehkä olisi normaalinopeudella ehtinyt reagoimaan.. Tanskasta ehdittiin hädintuskin toipua, kun oli jo Jyväskylän KV-viikonlopun aika. Tykkäsin että tänä vuonna oli enemmän tilaa kehänlaidalla mitä viime vuonna, toki kehäkin oli väljemmässä paikassa mutta silti. Yövyin Sari-Siskon ja Oskarin kanssa Cumuluksessa, ja voi että miten nuo ipanat jaksoivat painia (Jianna ja Oskar). Cara käänti kylkeä ja kuvitteli olevansa jossain muualla. Lauantaina oli ranskalainen tuomari, joka tykkäsi kovasti Carasta ja laittoi sen voittamaan nartut! Loppukisassa se oli VSP. Kehui vielä erikseen koiraa, mutta harmitteli sen vähäkarvaisia kainaloita ja eriväristä mahanaluskarvoitusta. Tiedä sitten olisiko laittanut ROPiksi asti kunnon karvalla, joka tapauksessa ihan huikea tulos!! :D Jianna nuortenluokan ERI 3. Sunnuntaina oli vuorossa romanialainen tuomari, ja hän laittoi Caran PN3 ja Jiannan nuortenluokan ERI 2. Harmillisen tiukassa on SA Suomen maalla Jiannalle! Caralle muuten tismalleen samat tulokset mitä viime vuonna Jyväskylässä, VSP ja PN3. Näiden tulosten myötä se on tiukasti kiinni Vuoden Kääpiöpinseri-kisan narttujen voitossa :) Messari voi vielä ratkaista, joten ei juhlita vielä. Nyt lepäämme ja tutustumme uuteen perheenjäseneemme Enyaan kaikessa rauhassa ennen vuoden viimeistä koitosta. :) Tuuloksen ryhmänäyttelyyn 2.10. oli ilmoitettu ennätysmäärä kääpiöpinsereitä, kokonaiset 73 kappaletta! Tuomari vaihtui viime hetkillä virolaisnaisesta suomalaiseen Anneli Pukkilaan, joka tuomaroi rotua ensimmäistä kertaa. Olipahan ainakin mistä valita :D. Me lähdimme koko jengin kanssa, Zadykin oli ilmoitettu kun yli 10-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Zady inhoaa näyttelyitä mutta rakastaa viettää aikaa ja tehdä asioita kanssani, joten sekin viihtyi :).
Aika iso osa oli jäänyt pois, loppuviimein näyttelyssä oli viitisenkymmentä kääpiöpinseriä. Carasta tuomari tykkäsi, ja Cara voitti luokkansa, oli paras narttu ja vielä lopuksi voitti ollen ROP! :D Vastassa oli hieno uros ADB Xcell. Ryhmäkehän tuomaroi Tapio Eerola, hänhän otti messarissa kääpiöt v. 2014 ja Cara oli silloin valioluokan neljäs ERI SA:lla ja muistan hänen tykänneen Caran liikkeistä erityisesti. Ryhmässä oli n. 40 rotunsa parasta koiraa, ja pikku-Kahmo napattiin jatkoon!! :D Eikä jäänyt siihen.. Rivistä otettiin neljänneksi landseer, kolmanneksi Caran vierestä englanninbulldog, sitten tuomari otti kaksi ruusuketta käsiinsä ja katseli meitä hetken.. Ja sijoitti meidät toiseksi! :D Ihan mahtavaa!!! Ryhmän voitti rottweiler, joka oli loppuviimein myös BIS 1. Ryhmäkehästä ryntäsin suoraan kasvarien esiarvostelukehään, ryhmiä esitettiin vajaa parikymmentä. Kasvattajaryhmät tuomaroi Tuula Savolainen, hän oli viime vuonna Messarin pentunäyttelyssä kääpiöpinserien tuomarina. Esitimme koirat peräkanaa, ja pian pääsimmekin isoon kehään. Tuomari lähti kävelemään pitkin ryhmien riviä valiten ryhmiä, meidän kohdalla hän vain käveli ohi, ja juuri silloin koirat olivatkin irvistelleet ja pelleilleet, luulin että tämä oli tässä. Mutta hän jättikin jatkoon pääsevät ryhmät paikalleen! Sitten saatiin koiratkin esiintymään edukseen, ja ryhmiä alettiin sijoittamaan ympäriltämme. Ja lopuksi, tuomarilla oli kaksi ruusuketta käsissään, hän käveli meidän luo ja kuuluttaja puhui voittajasta :D A'Dreams kennel taas BIS 1 kasvattajaryhmä!! :D Ihan huikeaa menestystä Caralla, ja tahti vaan kiihtyy! On meillä ollut vastoinkäymisiä ihan riittämiin, nyt nautitaan kun kerran menee hyvin. Tiedän, ettei tämä kestä ikuisesti joten sietää ollakin kiitollinen, iloinen ja onnellinen tästä menestyksestä :D Kuukausi sitten Cara oli Helsingissä ROP & RYP 3 ja kasvari BIS 1, nyt Tuuloksessa ROP & RYP 2 ja kasvari BIS 1... Mitäs seuraavaksi! Cara, kultakimpaleeni <3 Lähdimme pienelle road tripille Tuulin kanssa, kohti AHMONANMAATA :) Cara oli tietenkin innoissaan, hänen mukaansa on nimetty kokonainen valtakunta! Cara teki kuningatarvisiitin siis mailleen. Ahvenanmaa oli viehättävä, pieni paikka - ja mitkä punaiset kalliot, wau! Näyttelyssä meille ei tullut menestystä vaikka etukäteen arvelin tuomarin tykkäävään Carasta, olihan hän laittanut vuosi sitten Norjassa Caran ROPiksi ensi vilkaisulta. Noh, tämä on tämän lajin suola, ikinä ei voi etukäteen tietää miten käy. Cara VAL ERI SA, Jianna NUO ERI 2, Zady VET ERI 3 SA. Matka oli kuitenkin kokonaisuudessaan todella mukava, aina on kivaa reissata! :) Lähdimme Turusta lauantai-aamuna laivalla kohti Maarianhaminaa, perillä oltiin joskus kahden jälkeen päivällä. Tutkiskelimme Maarianhaminaa ja asetuimme hotelliin, sunnuntaina lähdimme sitten kohti näyttelyä Eckerössä. Se oli ohi nopeasti osaltamme, ja meillä oli koko loppupäivä aikaa ihmetellä Ahvenanmaata, kun laiva lähti vasta puolenyön maissa kohti Helsinkiä. Löysimmekin Eckerön aivan mielettömän upeat punaiset kalliot, ja kun järkkärikamerakin kerran oli mukana niin.. Pidimme pienen valokuvaussession :D Koirat nauttivat kun saivat juosta vapaana sileillä kallioilla. Illalla kävimme syömässä ja kaupassa ja lenkillä, laivajonossa oltiin ensimmäisinä. Laivassa juotiin vielä matkan kunniaksi siiderit ennen nukkumaankäymistä. Aamulla laivan aamupalabuffet oli niin ihana, ai että.. Nyt pitää äkkiä varata Ruotsin reissua että pääsee taas laivan buffaan ! :D Helsingissä oltiin maanantaina aamupäivällä, käytiin vielä parissa kaupassa ennen kotiinlähtöä. Ihana reissu josta ihanat kuvamuistot! Kiitos Tuuli seurasta ja kuvista <3
Helsingin Vetcare syysnäyttely järjestettiin Tuomarinkartanon vinttikoiraradalla 27.8. lauantaina. Aamulla manasin ääneen, että meillä ei ole koskaan mennyt Tuomarinkartanossa hyvin, oli tapahtuma mikä tahansa. Toisin kävi tällä kertaa! :) Tuomarina oli ruotsalainen Jens Myrman, joka ei ole 2000-luvulla arvostellut kääpiöpinsereitä Suomessa. Cara voitti nartut ja oli vielä ROP! Väliaikaa mentiin viettämään Marja-Leenalle, Cara kävi siis synnyinsijoillaan :). Isoissa kehissä menestystä ropisi vielä lisää - Cara oli RYP 3 ja A'Dreams kasvari BIS 1!! Ihan mielettömän hienoa :)
Caralla oli hieno arvostelukin, mitä ruotsinkielentaitoni antaa ymmärtää: "4,5 år. Mycket tiltalande helhet. Utmärkt proportioner. Utmärkt välskuret huvud. Utmärkt hals, "epäselvä sana näyttää kors", överlinje & bakställ. Mycket välkroppad med utmärkt förbröst. Rör sig utmärkt från alla håll." BF 1 BOB BIG 3, tuomari Jens Myrman Tänä vuonna piirinmestaruuskisat järjestettiin Lappeenrannassa, LAU:n hallissa eli meillä oli kotikenttäetu. En ole kummankaan koiran kanssa kesän aikana ehtinyt juuri treenaamaan, mutta tottakai osallistuimme silti. Ilmoitin Caran myös ensimmäistä kertaa kolmosluokkaan, ja täytyy myöntä että etukäteen jännitti hirveästi että miten se mahtaa mennä... Meidän tarinan tuntevat muistavat varmaan mistä Caran ongelmat agilityssa lähtivät. Pähkinänkuoressa: 2014 se säikähti rotumestiksissä Jyväskylässä ulkona aseilla ammuskelleita poikia niin paljon, ettei sitä saanut enää lähellekään agilitykenttiä, halleista puhumattakaan. Kuulutukset, kisatilanne, pilli, kaikki muistutti sitä siitä pelosta ja siihen loppui agilityuramme, tai näin luulin. 2015 kesällä aloin siedättämään sitä ottamalla sitä mukaani kisoihin. Pikkuhiljaa se toipui.. Ja uskalsin 1,5 vuoden tauon jälkeen ilmoittaa sen 2lk kisoihin kotihalliimme maaliskuussa 2016. Tein valmisteluja; pyysin kuuluttajaa pysymään hiljaa Caran suorituksen ajan, varmistelin ettei edellämme mene räksyttäviä koiria, itse yritin olla tyyni kuin viilipytty ja hällä väliä-meiningillä - ja se onnistui! Huomasin että Caraa vähän jänskätti, mutta se paukutti ekalla radalla voittonollan ja sai siirron 3-luokkaan. Piirinmestikset olivat Caralle siis toinen startti, aika tarkalleen 2 vuotta sen jälkeen kun se Jyväskylässä silloin säikähti. Se oli kuin eri koira :O! Leikkaus on helpottanut sen elämää niin paljon. Kuulutukset pauhasivat, ihmisiä oli paljon ja he taputtivat, tuomarilla oli pilli.. Kaikki elementit olivat siellä, mitä se aiemmin olisi pelännyt niin paljon että olisi juossut suoraan hallista pihalle. Nyt sen jännityksen huomasi vain siitä, ettei se jäänyt lähtöön.. Millään radalla :D. Mutta kun se meni radalla, se meni ihan tosissaan! Toki treenaamattomuutemme näkyi mutta itselleni oli kultaakin kalliimpaa nähdä, että siitä vielä on kisakoiraksi. Nyt tarvitsemme vain treenipaikan ja osaavan kouluttajan! Tämä on nyt viimeinen kerta, kun mainitsen Caran menneestä pelosta. Aloitamme nyt uudelta sivulta, unohdamme menneet mutta emme sitä, mitä niistä olemme oppineet. Tästä lähtien en epäile koiraani, vaan luotan siihen täysin. Yllä olevalla videolla näkyy molempien koirien yksilösuoritukset agility- ja hyppyradoilla. Hyppyradan tuomaroi Timo Teileri ja agilityradan Elina Hannikainen-Himanen. Jos nyt vähän summaan ratoja yhteen.. Cara varasti todella törkeästi molemmilla radoilla, etenkin tuolla hyppyradalla mikä oli ensin. En uskaltanut kunnolla komentaa sitä istumaan, joten itseäni voin syyttää. Ehkä osuutta on myös sillä ettei koiralla ole kisakokemusta kahden vuoden ajalta kuin yksi virallinen startti :D Itseasiassa molemmilla radoilla molemmat koirani varastivat ihan surutta lähdössä.. Agiradalla sain onneksi Zadyn komennettua takaisin istumaan ennen lähtöä. Hyppyradalla työnsin Caran omalla liikkeelläni renkaan sivuun, Zadyn kanssa tein persjätön ennen rengasta jolloin koiralla oli heti helpompaa osua renkaaseen. Caran kanssa kepeille olisi kannattanut tehdä valssi, Zadyn kanssa taas persjättö toimi aivan mielettömän hyvin! Se tuli niin lujaa kuin vain pystyi putkelta kepeille, valssaamalla olisin menettänyt puoli sekuntia heti. Oli lähellä ettei se juossut kepeiltä läpi, mutta onneksi Zady korjasi hienosti :) Lopun hyppykiemurat olisivat voineet molemmilla koirilla olla lyhyemmät mutta olen tyytyväinen miten sain molemmat kääntymään okserilla selkeästi oikealle, suoraan edessä oleva hyppy oli todellinen uhka.
Agilityradalla Zady tuntui todella löysältä ja se näkyi kaarroksissa.. Todella laajat, joka paikassa. Vauhtikaan ei ollut mikään hyvä, mutta ehdimme silti aikaan ja nolla mikä nolla! Puomikontakti oli vähän siinä ja siinä mutta niin kauan kun tuomarin käsi ei nouse, se riittää meille :D. Keinun Zady meni normaalia hiukan nopeammin, varmaan oli niin kuumissaan ja läkähdyksissään raukka että ei tajunnut olevansa keinulla ennen kuin oli jo keinulaudan päässä.. Ihan ookoo nolla Zadylle, ja koska se starttasi kolmanneksi viimeisenä, tiesin jo tuossa kohtaa että nyt ollaan yhteistuloksissa korkealla. Caran agilityrata alkoi huonosti. Se taas varasti lähdössä ja hyppäsi ihan oudosti ekan hypyn ja rysäytti suoraan rimaa päin, kamala ääni. Jatkoin kuitenkin rataa, ja kyllä Caraan sattui, sen näki selvästi kepeillä. Se laski raville keppien loppuvaiheessa, ja oli muutenkin vähän ressukan näköinen A:lle asti. Keinu on kamalan hidas, sitä pitäisi alkaa tehotreenaamaan. Se on alusta asti oppinut sen väärin, ja sen takia kisaradoilla Zady tekee paljon nopeampia aikoja kuin se. Samoin puomi, vaikkakin se on parantunut. Toisaalta Caran puomikontaktiin voi luottaa satavarmasti, voin aivan huoleti juosta lujaa ohi ja tehdä vaikka persjätön. Se ei kisatilanteessa pysähdy, mutta se jokatapauksessa kontaktiin osuu. Treeneissä se pysähtyy aina. Agiradalta myös Caralle ihan ookoo suoritus, etenkin loppupuolisko oli jo hyvä. Harmi tuo eka rima, ei ollut kaukana ensimmäinen nolla kisakirjaan 3-luokasta! Hyppyrata: Cara HYL (rengas) Zady -3,15 ja sijoitus 5./43 Agilityrata: Cara 5,75 (eka rima + ya) Zady -1,36 ja sijoitus 13./44 Piirinmestaruus 2016, minien yhteistulokset, koirakoita yhteensä 43: 1. KSSK Piia Bergström ja jackru Miina -15,69 2. TODO Maija Karhu ja parson Neve -12,88 3. LAU Linda Laurikainen ja kääpin Zady -4,78 Joukkuekisa kisattiin vielä yksilöratojen päätteeksi. Joukkueessamme olivat minä ja Zady ja Cara, Tuuli ja Indy sekä Sari ja Minka. Voitonmaku suussa tahkoimme tauluun NELJÄ nollaa! Harmi kun joukkueradat eivät tulleet videolle, tuntui että Carankin kanssa se oli päivän paras rata. Joukkueita kaikki kokoluokat mukaanlaskien oli 36 kpl, joista vain kaksi joukkuetta teki neljä nollaa.. Nämä joukkueet olivat minien kulta- ja hopeamitalistit eli me :D. Huipputulos!! Ei pöllömmät kisat kun kotiinviemisinä on pronssi- ja hopeamitalit. Tai olisi ollut, mutta piirin johtajan mokan vuoksi mitalit tulevat postissa perästä. Täytyy vielä mainita... Zady on melkein kuin USAIN BOLT :D Jos PiirM-kisojen nollat vastaisivat Olympiakultamitaleita.. 2015 se teki PiirM-kisoissa tuplanollat ja joukkuenollan, nyt 2016 se teki samat eli triplat.. Tuplatripla taskussa, pitäisiköhän vielä yrittää ensi vuonna triplatriplaa? :D Meillä oli mitä parhain, tulosrikas ja huisin hauska reissu Latviaan menneenä viikonloppuna! Lauantaina satoi vettä ja sunnuntainakin juuri ennen kehää vähän ripsi, mutta sää ei meitä lannistanut. Kaikki mukana olleet koirat saivat mitä lähtivät hakemaankin ja vielä vähän ekstraakin :) Isoimpana yllätyksenä Zadyn menestys molempina päivinä; lauantaina se oli ROP-veteraani ja sai veteraanisertin, ja sijoittui vielä PN3. Isossa kehässä se oli BIS 5 veteraani! :D Mummo raukka, ensimmäistä kertaa ulkomailla ja heti joutui ruusukesateen alle. Sunnuntaina se järjesti vielä aivan mielettömän yllätyspommin - se oli taas ROP-veteraani, sijoittui parhaaksi nartuksi, ja valittiin vielä rotunsa parhaaksi!! Tuomari oli todella otettu Zadyn hyvästä kunnosta, eikä meinannut uskoa sitä ikäisekseen. Jiannalla meni myös aivan loistavasti; lauantaina junnuluokan voitto ja serti sekä PN4-sijoitus, ja sunnuntaina myös junnuserti ja PN2-sijoitus! Näillä tuloksilla Jiannasta tuli BALTIAN JUNIORIMUOTOVALIO !!! :D :D :D Seuraavaksi Baltiaan ja tarkemmin ihanaan Liettuaan suuntaamme ensi vuonna loppukesästä, josko Carastakin saisi jo Baltian muotovalion. Siltä puuttuu yksi luokkaserti mistä tahansa Liettuan näyttelystä.
Näyttely pidettiin Riikassa, ja varasimme motellin n. 10min ajomatkan päästä näyttelypaikasta. Motelli vaikutti kuvista päätellen todella hienolta, mutta jotenkin epäilys kalvoi mieltä.. Voiko se todella olla sellainen ja niin halpa? Yksi 2h huone maksoi 144€ yhteensä koko viikonlopulta, mukaanlukien koiramaksut kahdelta koiralta. Ei paha! Saavuimme perille perjantaina illalla, ja epäilys vaihtui epäuskoksi. Voiko tämä todella olla näin ihana paikka? Motelli kun oli, huoneet olivat rivitalotyyppisesti ihastuttavassa pihapiirissä. Saimme fashion-huoneet jotka olivat eri kaupunkien teemoilla, meillä oli Miami ja matkakumppaneilla Pariisi. Huoneissa oli saunat ja kylpyammeet ! Autot sai oman oven eteen. Aamupala tarjottiin respassa, se oli vaatimaton mutta sieltä löytyi kaikki mitä olisin halunnutkin aamulla syödä ja juoda. Kaikista paras hotelli tähän mennessä, jos ikinä on asiaa Riikaan niin SUOSITTELEN lämpimästi Motel Autosole Rigaa. |
MinäTervetuloa lukemaan blogiani! Tarinat kertovat koirahullun naisen ja neljän kääpiöpinserin seikkailuista. Tekstit
June 2018
|